Ammattimaista, osa 5

Ammattilaisuudessa ei ollut sinänsä mitään pahaa, outoa tai ihmeellistä, mutta kyllä se ajan kanssa tahtoi vääristää näkökulmaa elämään, ihmisiin ja erityisesti miehiin. Monesti tuli mietittyä, että minusta olisi oikeasti noloa ostaa seksiä - miten ihmeessä miehet selviävät sellaisen itsetunto-ongelman kanssa? Millainen mies ei saa seksiä ilmaiseksi?

No, miehiä on monenlaisia, joillekin maksullinen seksi taisi olla ainoa vaihtoehto, joillekin se oli vain ekstraa, kiellettyä hedelmää tai jonkinlainen miehuuskoe. Minun tielleni osui kaikenlaisia, tosin en koskaan ryhtynyt sen kummemmin tivaamaan syitä asiakkuuteen, samapa se minulle. Mutta pohdintaa aiheesta riitti ihan omaksi iltapuhteeksi asti.

Monenlaisia toiveitakin tuli kohdattua. Yhdelle asiakkaalle oli tavattoman tärkeää, että minä tai Pipsa - hän vaihteli meitä varsin tasapuolisesti - pukeuduimme aina samalla tavalla: mustat verkkosukat, mustat piikkikorkoiset avokkaat, mahdollisimman lyhyt musta hame, mustat rintsikat ja valkoinen paita. Huulipunaa piti olla aina, mahdollisimman räikeää punaista, ja kynsien piti olla punaiset. Minulle tuo pukeutuminen tuotti hieman vaikeuksia, ihan henkisestikin, sillä tuontyyppinen pukeutuminen oli niin kaukana normaalista minästäni kuin nyt suurinpiirtein oli mahdollista. Kaiken lisäksi tuo toive oli minusta suorastaan huvittavan stereotyyppinen - olimme Pipsan kanssa kuin kaksi Reeperbahnilta reväistyä riemurasiaa...

Huulipuna oli oikeasti se kaikkein tärkein asia... Miksikö? Asiakas halusi aina, että häneltä otettiin suihin, ja hän halusi, että huulipunasta jäi punainen ympyrä kyrpään. Hohhoijaa... muuten mies oli oikein mukava, hyvin varustettu ja nainti hänen kanssaan oli suorastaan nautinnollista - täydellinen herrasmies nimittäin. No, jokaisella omituisuutensa.

Monet asiakkaista kävivät vain kerran, jotkut tykästyivät niin, että kävivät parin viikon välein. Kertakävijoistä mieleen jäi erityisesti nuori mies, jolle isä maksoi käynnin - pojalla oli vielä poikuutensa tallella. Erikoisinta minusta oli se, että isä halusi ensin käydä "koeajolla", tosin vannotti, ettei pojalle saa sitä kertoa. Ilmeisesti tykkäsi, koska poika ilmaantui vajaan viikon kuluttua "koeajosta" ensikokemukselleen. Isä oli käydessään painottanut, että pitää olla hienotunteinen... ai, ihan tosi? Tuntui aika hurjalta, että nuoren miehen tulevan seksielämän perustaa piti olla laskemassa - kyllä siinä vastuu kummasti painoi harteilla. Onneksi nuori mies oli ujoudestaan huolimatta innokasta sorttia - tosin kyllä siinä pari keskiolutta tarvittiin tunnelmaa helpottamaan. Mutta kun alkuun päästiin, ei mitään estoja enää ollut - saipahan nuorimies ainakin varsin monipuolisen kokemuksen poikuudesta päästyään.

Huvittavaa oli myös se, että isäpappakin käväisi sitten vielä pari kertaa asiakkaana, vaikkei pojalle enää hauskuutta kustantanutkaan... =) Hieman tahdittomasti mielestäni kyseli poikansa suorituksista, mutta minä ilmoitin ykskantaan, että minä en kerro asiakkaistani yksityiskohtia. Mutta näin meidän kesken, poika oli kaikessa kokemattomuudessaan huomattavasti isäänsä etevämpi - niin se into usein peittoaa kokemuksenkin...=)

Useimmat asiakkaat eivät jääneet kunnolla edes mieleen - he tulivat ja menivät jättämättä itsestään sen kummempaa jälkeä, ja hyvä niin.

Ammattimaista, osa 4

Kuten jo joskus aiemmin mainitsinkin, puhelinseksipuolella sain usein hoitaa alistujia. Näitä asiakkaita minulle valikoitui myös ihan IRL-puuhassa, Pipsaa ei asia olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Asiakasryppäästämme valikoitui minun hoidettavakseni yksi alistuja, joka oli heti ensimmäisessä yhteydenotossaan ilmoittanut kaipaavansa dominaa... No, minä soittelin miehelle, ja sovimme tapaamisen parin viikon päähän, kun hän oli tulossa pääkaupunkiseudulle liikeasioissaan. Mies vaikutti puhelimessa fiksulta ja rauhalliselta tyypiltä, ja hän halusi heti mahdollisimman kiireettömän tapaamisen, joten sovimme, että tapaamme hänen hotellihuoneessaan.

Kysyessäni pukeutumistoiveita oletin kuulevani jotain mustasta nahasta, korseteista tms., mutta mies halusikin, että minulla olisi päälläni jotain mahdollisimman kiiltävää... ristinkin miehen mielessäni heti Harakaksi tuon mieltymyksen perusteella. Hän oli erityisen mieltynyt silkkiin, joten kaivelin varastoistani silkkisen aamutakin, pari silkkihuivia jne. Mies oli luvannut myös tuoda mukanaan jotain "omia" juttujaan... Olin suorastaan utelias tapaamaan Harakan.

Sovittuna iltapäivänä tapasimme keskikaupungin hotellissa. Harakka oli ilmoittanut minulle huoneensa numeron, joten kävelin suoraan hissiin ja ajoin oikeaan kerrokseen. Koputin sovittuna aikana huoneen ovea, ja sen avasi nipin napin minun mittaiseni, hoikka, vaaleahko, hyvin tavallisen näköinen suomalainen mies.

Harakka oli hyvin tyytyväinen näkemäänsä: hän halusi dominakseen isokokoisen naisen, ja minä liki 180-senttisenä ja harteikkaana olin ilmeisesti suorastaan unelmien täyttymys, niin innoissaan mies oli. Istuimme hetken aikaa juttelemassa hänen toiveistaan ja sovimme leikkiimme turvasanan, vaikka epäilinkin suuresti, että leikkimme kovin kohtalokkaaksi yltyi. Harakka oli naimisissa, olipa kotona pari lastakin, ja kun uteliaisuuttani kysyin, miksi domina ja miksi ylipäätään maksullinen nainen, oli vastaus suorastaan ivallinen: vaimolla kuulema oli vain pari kertaa vuodessa päänsärkyä, ensimmäinen talvesta kesään ja toinen kesästä talveen. Seksiä ei siis kotona saanut, eikä ollut koskaan edes uskaltanut vaimolleen ehdottaa mitään dominaleikkiin viittaavaakaan. No, sama se minulle, jos miehellä kerran oli riittävästi rahaa maksaa palveluistani.

Harakka sanoi, ettei rangaistuksista saisi jäädä minkäänlaisia jälkiä, ja lupasin noudattaa sopimusta oman harkintani mukaan. Mies oli tuonut mukanaan pienen piiskan, mutta kokeiltuani sitä totesin, ettei sitä voisi käyttää, sillä siitä jäi paljaalle iholle selvä jälki. Päätin sen sijaan käyttää mm. käsipyyhettä, jonka kastelin...

Ilmoitin hetken aikaa juteltuamme, että oli aika ryhtyä tositoimiin, ja äänensävyni muuttui saman tien tiukemmaksi. Komensin miestä riisuutumaan, ja hän totteli, tosin ensin vastahakoisesti, mistä sain välittömästi hyvän syyn rangaista häntä. Omaksi huvikseni laitoin miehen kontaten noutamaan rangaistusvälineet. Lopulta mies sai itsensä riisuttua ilkosilleen, ja viimeistään silloin ymmärsin hyvin, miksi vaimolta ei miehelle seksiä herunut - miehen kalu oli olemattoman pieni, kuin lapsella.

Minäkin riisuuduin ja puin päälleni silkkisen aamutakkini, jota mies olisi halunnut koskea, mutta eihän se käynyt laatuun. Miehen kaulaan sidoin silkkisen huivin ja kävelytin häntä kuin koiraa ympäri hotellihuonetta. Hän totteli useimmiten kiltisti. Aikani miestä komenneltuani asetuin mukavasti nojatuoliin, ja komensin miehen runkkaamaan onnetonta kaluaan, mutta kielsin häntä ehdottomasti tulemasta, ennen kuin antaisin siihen luvan. Jos antaisin.

Miehen salkusta kaivoin esiin pienen dildon, jonka survaisin hänen persereikäänsä ilman ennakkovaroitusta ja liukastusta. Harakka voihki, en itse asiassa tiedä nautinnostako vai kivusta, mutta komensin hänet olemaan hiljaa. Jokaisesta voihkaisusta rankaisin kiskaisemalla häntä hiuksista, ja lopulta mies ymmärsi olla hiljaa. Harakka makasi huoneen kokolattiamatolla, kasvot mattoa vasten ja perse pystyssä, dildo perseessä suristen. Hänen pieni kalunsa sojotti pystyssä reisien välissä, mutta komensin pitämään näpit irti siitä ja runkkasin häntä perseeseen dildolla.

Lopulta kyllästyin, otin dildon pois ja käskin miehen nuolla sen puhtaaksi. Harakka ei olisi millään suostunut, mutta rangaistuani häntä mies lopulta teki, mitä käskettiin. Tilanne oli kiihottanut minua siinä määrin, että halusin itsekin tulla, joten istuin nojatuoliin ja aloin runkata itseäni. Harakka aneli, että saisi koskea minua, nuolla minua tai ihan mitä tahansa, mutta komensin hänet istumaan puolen metrin päähän, katsomaan runkkaustani, ja kielsin häntä koskemasta itseensä tai runkkaamasta samalla. Tulin nopeasti ja työnsin pillunhajuiset sormeni Harakan nuoltaviksi. Lopulta annoin hänelle luvan runkata, ja rangaistuksen uhalla käskin tulla mahdollisimman nopeasti. Sitä käskyä ei kyllä tarvittu, mieheltä tuli parissa sekunnissa, ja tietenkin käskin hänen nuolla spermat pois käsistään.

Ilmoitin leikin loppuneeksi. Harakka nousi lattialta, silmät loistaen, ja kysyi, haluaisinko mennä saunaan, se oli lämpimänä. Mikä ettei, kohta istuimme saunan lauteilla vierekkäin juttelemassa, ja Harakka suunnitteli jo seuraavaa tapaamistamme. Hän oli lähdössä parin viikon kuluttua työmatkalle ulkomaille, ja hän halusi tavata minut siinä yhteydessä.

Parin viikon päästä tapasimmekin lentokenttähotellissa. Samat kuviot toistuivat taas, tosin sillä kertaa meillä ei ollut niin paljon aikaa käytössämme kuin ensitapaamisella. Tapasimme vielä kolmannen kerran reilun viikon päästä, kun mies palasi matkaltaan. Hän oli tuonut minulle läjän silkkihuiveja sekä ylellisen oloisen, lyhyen silkkiyöpaidan lahjaksi.

Harakka ei käynyt kovin usein pääkaupunkiseudulla, mutta tapaamistemme välissä alistin häntä puhelimitse. Aina tavatessamme mies maksoi minulle ennakkoon puheluista, ja sovittuna aikana minä soitin hänelle. Kaiken kaikkiaan ehdimme tavata vain noin viisi kertaa, ja yhdellä kerralla myös Pipsa oli mukana Harakan pyynnöstä. Harakka päätti itse asiakassuhteensa, tosin vastentahtoisesti. Vaimo oli ilmeisesti alkanut epäillä jotain. Harakka olisi omien sanojensa mukaan mielellään jatkanut, mutta ei kyennyt keksimään vaimolle riittävän hyviä tekosyitä ylimääräiseen rahanmenoon...

No, minua asia ei häirinnyt, vaikka Harakka olikin ollut varsin mukava asiakas; varsinaista tai siis tavanomaista seksiä en miehen kanssa harrastanut koskaan, ja useimmiten hän halusi vielä tarjota illallisenkin tapaamistemme päätteeksi.

Ammattimaista, osa 3

Tulipa pidettyä pieni luova tauko... no, kesäloma on ohi, aika palata taas kuvioihin!

***

Viimeinen ammattilaisrupeamani alkoi siinä vaiheessa, kun Jasun kanssa suhde oli kuollut ja kuopattu lopullisesti. Puhelinseksihommien kautta tutuksi tullut Pipsa liittyi seuraani, ja ryhdyimme hoitamaan hommia yhdessä ja erikseen.

Asiakkaat hankimme edelleen Hesarin ilmoituksen kautta, ja huomasin, että meillä oli aivan erilaiset valintaperusteet asiakkaita valikoidessamme - minähän hylkäsin auttamatta kaikki kirjoitustaidottomat tapaukset, Pipsa taas oli sitä mieltä, että mitä järkeä pistää hyllylle ihan potentiaalisia asiakkaita. Suostuin tapaamaan paria Pipsan valikoimaa asiakasta, mutta onneksi olimme pian yhtä mieltä asioista - ainakin ne pari tapausta osoittautuivat poikkeuksetta kusipäisiksi tyypeiksi. Niiden kokemusten jälkeen Pipsa antoi minun valikoida asiakkaat.

Ilmoituksen lupaus siitä, että olisi mahdollista tavata kahta naista yhtä aikaa osoittautui varsin vetäväksi. Emme koskaan luvanneet kenellekään, että ryhtyisimme keskenämme lesboilemaan, sillä olemme molemmat heteroita, mutta onhan monen miehen unelma (ilmeisesti) päästä painamaan kahta naista vuorotellen ja samassa tilassa. Sen me pystyimme tarjoamaan, tosin varsin huomattavaa korvausta vastaan.

Jaoimme myös jossain määrin asiakkaamme, vähän riippuen siitä, kumpi tuli ottaneeksi yhteyttä kehenkin. Jotkut asiakkaat halusivat toisen tavattuaan kokeilla myös toista, ja jonkin verran meille kummallekin muodostui "omia" asiakkaita, vähän siitä riippuen, mitä asiakas sattui naisessa arvostamaan. Joistakin oli vain tavattoman mukavaa vaihtaa naista, ja meidän kanssamme homma sujui hankaluuksitta.

Asiakkaiden tapaamista varten olimme saaneet hankittua aivan erillisen tilan; eräs Pipsan homokaveri tarvitsi ylimääräistä tienestiä, ja koska hän oli vakituisessa päivätyössä, saimme käyttää hänen keskusta-asuntoaan ammattimaisiin palveluihimme, kunhan olimme poissa paikalta klo 16 mennessä. Silloin tällöin sitten jätimme hänelle korvaukseksi pari satasta, tupakkaa tai korin olutta, ja homma toimi vallan mainiosti. Pidimme kämpän siistinä, toimme omat lakanamme mukanamme ja tarpeen vaatiessa saimme asunnon myös ilta-aikoina käyttöön, jos se omistajalle sattui sopimaan.

Eräs asiakas oli sitten kerran ilmoittanut Pipsalle, että hän haluaisi tavata ainakin kerran meidät molemmat yhtä aikaa. Pipsa oli minulle miestä kuvaillutkin jonkun kerran, sanoi tämän olevan fiksu suomenruotsalainen, joten suostuin ilman eri ennakkoajatuksia.

Tapaamispäivänä olimme pukeutuneet asiakkaan toiveen mukaan lähes identtisesti; molemmilla mustat puolihameet, korkokengät, runsaasti meikkiä jne... Pipsa meni asiakkaan saapuessa avamaan ovea, minä seisoin makuuhuoneen ovella vain puoliksi näkyvissä. Miehen astuessa eteiseen sain melkein slaagin - mies oli minulle entuudestaan tuttu aivan toisenlaisista ympyröistä! Hän oli itse asiassa erään ystävättäreni työnantaja, ja vaikka en häntä sen paremmin tuntenutkaan, olin tavannut häntä varsin usein poiketessani ystävättäreni työpaikalla. Hetken mietin, mitä tilanteessa tekisin, mutta päätin käyttäytyä, kuin tapaisimme ensimmäisen kerran. Mies tunnisti minut heti, näin hänen silmiensä välähtävän ja hienoisen hymyn hiipivän suupieleen, mutta herrasmiehenä hän tuli mukaan leikkiini. Minua huvitti hänen keksitty nimensä, sillä Pipsalle hän oli kertonut aivan muuta kuin todellisen nimensä.

Triangelistamme tulikin asiakkaalle sitten ihan omanlaistensa kicksien paikka. Ilmeisesti häntä kutkutti tavattomasti ajatus siitä, että minulla ja hänellä oli sekä "virallinen" että "salattu" suhde... No, olin toisinaan vilkuillut häntä "sillä silmällä", pakko tunnustaa, joten tilanne sopi minulle mainiosti...=)

Ja hän sai kyllä rahalleen vastinetta... Se iltapäivä oli varsin estoton kokemus. Asiakkaamme, olkoon sitten vaikkapa herra F, oli lähes kyltymätön, mitä seksiin tulee. Vaikka hänellä oli tuolloin varmasti ikää jo lähempänä 50, ei kunnossa ja kestävyydessä ollut moittimista. Erityisesti hän oli tykästynyt siihen, kun työnsin sormeni hänen peräaukkoonsa ottaessa suihin. Ja siihen, kun Pipsa ratsasti hänen kyrvällään, ja samalla minä nuolin hänen todella isoja kiveksiään ja kutittelin anusta hellästi dildolla. Hän oli myös enemmän kuin valmis nuolemaan meitä molempia, ja lopulta makasimmekin sängyllä vierekkäin, ja mies vieraili vuoron perään kummankin haaravälissä...

F:n poistuttua pystyin lopulta kertomaan Pipsalle todellisen tilanteen. Nauroimme hysteerisinä, että mahtaa olla erikoinen kokemus minulle mennä seuraavan kerran kaverin työpaikalle käymään... Niin kuin olikin.

Lisäksi F tykästyi tuon ensimmäisen triangelin jälkeen minuun niin, että hän halusi tavata enimmäkseen minua yksin. Pipsaa asia ei häirinnyt, kikattelimme yhdessä usein F:n edesottamuksia. F oli asiakkaista ainoita, jonka sallin tulla omaan kotiinikin - mitäpä sitä turhaan salailemaan, kun hän tiesi, missä asuin joka tapauksessa - olimmehan hänen työntekijänsä kanssa saman talon asukkaita. F ei tosin tiennyt, että ystävättäreni oli myös perillä työnantajansa edesottamuksista, ja jätti aina autonsa luokseni tullessaan parin korttelin päähän - varmuuden vuoksi. Ja F ehtikin käydä luonani kohtuullisen usein, sillä hänellä oli ilmeisesti jonkin sortin varasto jossain muutaman korttelin päässä silloisesta asuinpaikastani.

F:n kanssa asiakassuhde kehittyi melkein huomaamatta niin vakituiseksi, että se alkoi jo muistuttaa ihmissuhdetta - vaikka raha vaihtoikin omistajaa joka kerta varsinaisesti tavatessamme. Toisinaan kävin ihan piruuttani hänen liikkeessään, vaikka tiesin ystävättäreni olevan vapaalla - halusin nähdä, miten mies suhtautuisi tilanteeseen ja tekisikö jotain "asiaankuulumatonta". Jonkin kerran hän tulikin henkilökohtaisesti minulle jotakin tuotetta esittelemään, ja elekieli puhui enemmän kuin tuhat sanaa - puhumattakaan siitä, että pelkkä vieressäni seisominen aiheutti hänelle erektion...

Huvittavimpia tilanteita oli se, kun istuin ystävättäreni kanssa kotonani kahvilla, ja F soitti pyytäen tapaamista - oli varastollaan käymässä eli siis aivan lähellä. Hätistin nauraen ystävättäreni tiehensä omaan asuntoonsa, ja viiden minuutin päästä F saapui paikalle valmiina kuin lukkari sotaan.

F:n kanssa asiakassuhdetta jatkui aina siihen asti, kunnes ilmoitin, että me laitamme Pipsan kanssa pillit pussiin. F vaikutti olevan ihan oikeasti pahoillaan siitä, kysyi vielä, emmekö tosiaankaan voisi tavata enää, sillä hän oli oppinut luottamaan minuun ja piti minusta... Sanoin niin kauniisti kuin osasin, että päätös oli lopullinen, en aikoisi enää jatkaa ammattilaisena, sillä pian valmistuisin ammattiin ja pystyisin hankkimaan toimeentuloni täysin päivänvaloa kestävillä työsuhteilla. Kuitenkin, vielä reilun vuoden jälkeen puhelimeni soi, ja siellä oli F, joka kysyi, vieläkö päätökseni piti... Kyllä se piti, vaikka F kovasti minua pyysikin tekemään poikkeuksen hänen kohdallaan. Hän ehdotti jopa, että ryhtyisi vakituisesti "ylläpitämään" minua, eli minusta tulisi hänen vakituinen rakastajattarensa. Myöntää täytyy, että hieman ajatus houkutti. Onneksi olin siinä vaiheessa jo ehtinyt rakennella elämääni hieman vakituisemman oloista ihmissuhdetta, joka ei perustunut kaupankäyntiin, joten loppujen lopuksi ei ollut vaikeaa kiittää kauniisti ja todeta, että aika aikaa kutakin.

Interreilaamassa, osa 2

Pariisin jälkeen suuntasimme kaverini kanssa eteläiseen Ranskaan, Marseillesiin. Olimme menossa aivan ex tempore tapaamaan edellisenä kesänä Suomessa tapaamaamme G:tä. G oli silloin jo varmaankin nelikymppinen, erittäin hauska ja mukava kreikkalais-ranskalainen mies, joka oli kutsunut meidät luokseen Marseillesiin, jos joskus tulisimme sinne päin. G:n olimme tavanneet eräässä nuorten konferenssissa, jossa hän oli ollut luotsaamassa paikallisten nuorten ryhmää. Olimme viettäneet näiden nuorten kanssa erityisen hauskoja nuotioiltoja laulaen, nauraen ja tanssien, kuten nyt 17-18-vuotiailta nuorilta odottaa voi. Suhteemme G:hen oli siis puhtaasti platoninen, ja aikomuksemme oli vain pyytää häneltä pariksi yöksi yösijaa, ennen kuin jatkaisimme Marseillesista Italiaan päin.

Saavuimme Marseillesiin, hillittömään helteeseen painavien rinkkojemme kanssa yöjunalla Pariisista. Olimme väsyneitä, nälkäisiä ja hikisiä, mutta ensi töiksemme ostimme kartan ja ryhdyimme zoomailemaan, missä päin Marseillesia G meillä olevan osoitteen mukaan asuisi. Kartan mukaan sinne ei ollut asemalta kovin pitkä matka, joten lähdimme tarpomaan hitaasti sinne päin. G ei tosiaankaan osannut odottaa meitä, olimme ilmoitelleet joskus keväällä, että tulemme mahdollisesti kesällä Ranskaan, mutta sille tasolle tiedotus oli jäänyt. Päätimme, että mikäli G ei olisi kotona, lähtisimme iltajunalla eteenpäin jonnekin.

Löysimme lopulta G:n asunnon, jossa ei tietenkään ollut ketään kotona. Olihan arkipäivä, alkuiltapäivä vielä, ja kun tarkistimme G:n postilokeron, näimme sen olevan tyhjä - joten oletimme hänen olevan paikalla, ainoastaan töissä. Työosoitetta tai puhelinnumeroa meillä ei ollut, joten päätimme jäädä odottelemaan, jos G kuitenkin ilmaantuisi kotiin jossain vaiheessa. Uskaltauduimme jättämään rinkkamme vasten G:n ovea ja lähdimme ulos kadulle ihmettelemään. Naapuritalossa sijaitsevasta pikkukaupasta ostimme limua, ja menimme kadun aurinkoisemmalle puolelle G:n taloa vastapäätä sitä juomaan. Istuimme katukäytävällä, kun yllättäen joku puhutteli meitä. Selkämme takana oli autovuokraamo, josta oli tullut nuorehko mies kysymään, haluaisimmeko sisälle ilmastoituun tilaan istumaan. No, mehän menimme mielellämme, ja kyllä siellä olikin ihanan viileätä! Istuimme juttelemassa mukavien työntekijöiden kanssa vajaan puolituntisen verran, kunnes he ilmoittivat, että ikävä kyllä heidän täytyi sulkea liike lounasajaksi. He kehottivat meitä menemään läheiseen pubiin istumaan, sielläkin olisi ilmastointi.

Neuvoa seuraten kävelimme vajaan korttelin päässä olevaan pubiin ja tilasimme itsellemme pienet oluet, ne kun olivat limua halvempaa juotavaa. Juttelimme keskenämme baaritiskillä, kun vieressämme seisova vanhempi mieshenkilö kysäisi, puhummeko englantia. Tottahan toki, ja kohta juttelimme kohteliaasti hänen kanssaan. Mies kertoi olevansa jenkki, joka oli avioitunut ranskattaren kanssa, ja hänellä oli polkupyöräliike Marseillesissa. Hän joi pastiksensa ja kertoi lähtevänsä kotiin syömään, mutta vielä ennen lähtöään hän antoi baarimikolle rahaa ja sanoi tarjoavansa meille vielä toiset oluset. Olimme hieman ymmällämme, emmehän suomalaistyttöinä olleet tottuneet moiseen kohteliaisuuteen, johon ei kaiken lisäksi ollut mitään taka-ajatuksia kytkettynä. Mies nauroi hämmentyneisyydellemme ja sanoi, että hänestä on vain niin mukavaa aina puhua englantia, että hän mielellään tarjoaa siitä hyvästä meille oluet - ja sitä paitsi, hän oletti, ettei meillä reilaajina olisi turhan runsaasti rahanpuolta kumminkaan - ja siinä hän totisesti oli oikeassa. Kiitimme kohteliaasti, ja hän antoi meille korttinsa, ja pyysi käväisemään liikkeessään, jos jäisimme Marseillesiin pitemmäksi aikaa.

Toiset oluet juotuamme päätimme lähteä takaisin rappukäytävään vahtimaan rinkkojamme ja odottamaan G:tä kotiin. Rinkat olivatkin edelleen tallessa, ja jäimme istuskelemaan rappuun niihin nojaillen. Huomaamattamme, oluen ja helteen painaessa, nukahdimme siihen rinkkojemme viereen. Heräsin siihen, kun hissin ovi paukahti aivan vieressä, ja seuraavaksi kuulin tutun äänen sanovan:"Salut!" G oli tullut kotiin. Kömmimme ylös ja halasimme häntä, ja menimme sisään hänen asuntoonsa. Se oli avara, valoisa kaksio. G käski meidän viedä rinkkamme makuuhuoneeseen, soitti naisystävälleen, heitti meille kaksi pyyhettä ja näytti meille suihkun. Sillä aikaa, kun kävimme suihkussa, G touhusi meille pientä syötävää keittiössään. Kohta ovikello soi, ja G:n naisystävä F saapui paikalle. Juttua riitti, mutta kohta G ilmoitti, että olisi aika lähteä syömään illallista. Me estelimme ja sanoimme, että meille riittäisi ihan hyvin joku pikkupala täällä kotona, mutta G nauroi ja sanoi tarjoavansa, eihän tulisi kuuloonkaan, että hänen vieraansa maksaisivat itse ruokansa!

Lähdimme G:n autolla satama-alueelle ja päädyimme pieneen bistroon syömään. Seuraamme liittyi jossain vaiheessa myös A, G:n paras ystävä, suurin piirtein saman ikäinen, mutta G:tä päätä pitempi ja roteva, ruskettunut kiharatukkainen kaveri. Ilta oli hyvin mukava, me saimme kerrankin hyvin syödäksemme ja juodaksemmekin, ja oli jo pimeää, kun lopulta lähdimme takaisin G:n asunnolle. Sinne päästyämme G vaihtoi makuuhuoneeseen lakanat, keräsi itselleen vaihtovaatteet seuraavaa päivää varten ja sanoi lähtevänsä yöksi F:n luo. Me olimme kauhuissamme, mehän voisimme vallan hyvin nukkua olohuoneessa sohvalla, ei G:n meidän takiamme pitäisi minnekään muualle lähteä nukkumaan, mutta G vain vinkkasi silmäänsä ja sanoi, että hyvä vain, kun oli "pakko" mennä F:n luo - sillä eihän oikeasti olisi sopivaa, että hän jäisi yöksi samaan huusholliin meidän kanssamme. Olimme aivan tyrmistyneitä, kun G vielä jätti meille asunnon avaimet ja 70 frangia ruokatarpeita varten, ja kertoi tulevansa lounastunnilla sitten käymään, toivoi, että laittaisimme ruokaa meille kolmelle.

Nukuimme hyvin ja pitkään, ja aamulla kävimme lähimmässä ruokakaupassa ostamassa tarpeet lounasta varten. G tuli kahden maissa kotiin ja söimme yhdessä lounasta, ja G kertoi sitten meille suunnitelmistaan: hän oli lähdössä seuraavana päivänä F:n kanssa neljäksi päiväksi lomalle läheiseen vuoristoon patikoimaan, mutta me voisimme jäädä hänen asuntoonsa, ja A pitäisi meistä huolta sen aikaa. Saisimme jäädä hänen asuntoonsa ja Marseillesiin niin pitkäksi aikaa kuin haluaisimme. Olimme sanattomia - tällaista vieraanvaraisuutta emme olleet koskaan aiemmin kohdanneet - emmekä edes olleet G:n kanssa tosiaankaan mitenkään erityisen hyviä tuttavia! Hyväksyimme tietysti tarjouksen.

Seuraavana päivänä G ja F sitten lähtivät heti aamusta, ja me jäimme A:n kanssa kadulle vilkuttamaan, kun he kaarsivat G:n autolla tiehensä. Me keräsimme sopivasti kamaa mukaamme ja lähdimme A:n kanssa hänen purjeveneelleen, joka oli ankkurissa Marseillesin edustalla, erään pienen saaren satamassa. Saarelle pääsi vuoroveneellä, joka puksutteli mm. kuuluisan Monte Christon kreivin vankilasaaren ja sillä sijaitsevan kivilinnoituksen ohitse. Vietimme A:n purjeveneellä kaksi päivää, uimme ja otimme aurinkoa, kävimme lyhyillä purjehduksilla Marseillesin edustalla, söimme saaren pikku ravintoloissa ja nautimme olostamme. A oli loistava seuramies, meillä riitti tarinoitavaa vähän kaikesta. Toisen päivän iltana palasimme takaisin mantereelle, sillä A:lla olisi seuraavana päivänä tärkeä tehtävä: hän olisi bestmanina erään ystävänsä häissä.

A joutui siis jättämään meidät "oman onnemme nojaan" seuraavaksi ja sitä seuraavaksi päiväksi. Hän tarjoutui jättämään meille rahaa ruokaan, mutta kerrankin kieltäydyimme ja kävimme paikallisessa pankissa vaihtamassa matkashekkejämme rahaksi. A ilmoitti tulevansa sitten noutamaan meitä illalliselle seuraavan päivän iltana.

A:n poistuttua ryhdyimme suunnittelemaan iltaamme: päätimme lähteä omin päin seikkailemaan ja katselemaan Marseillesin iltaelämää. Iltasella sitten laittauduimme hieman parempiin kuteisiin ja lähdimme kävellen ihmettelemään kaupunkia.

Aikamme kierreltyämme jäimme pieneen kahvilaan istumaan ja juomaan olutta. Naapuripöydissä väki vaihtui tasaisin väliajoin, ja lopulta viereiseen pöytään istahti kolme nuoren miehen seurue, joka pian alkoi tehdä kanssamme tuttavuutta. Eipä aikaakaan, kun he jo vetivät tuolinsa pöytämme ympärille ja alkoivat vuorostaan tarjota meille juotavaa. Seuranneiden parin tunnin aikana alkoivat jo paritkin muodostua: kaveriini iski silmänsä joukon lyhin, mutta lihaksikkain kaveri, Jean, joka kertoi olevansa laskuvarjojääkäri ja lomilla armeijasta. Hänen kavereistaan toinen, minua hieman pitempi tumma kundi, Jules, oli puolestaan iskenyt silmänsä minuun, ja kolmas kaveri, pitkä ja pitkätukkainen hippityyppi, Michel, tuntui jäävän kolmanneksi pyöräksi tässä hommassa.

Jossain vaiheessa kyllästyimme baarissa istuskeluun, ja päätimme lähteä G:n asunnolle jatkamaan juhlintaa, vaikka kaverini kanssa olimmekin hiukan epävarmoja siitä, olisiko se kauhean viisasta tai edes sopivaa... Mutta olimme siinä vaiheessa jo niin vauhdissa, että pieni epävarmuus katosi mielestä pian. Minä pääsin kavaljeerini kyytiin, hän oli liikenteessä vespalla, ja muut lähtivät kävelemään porukalla G:n kämpille.

Pääsimme perille kommelluksitta, ja menimme Julesin kanssa suoraan asuntoon. Kävin ratsaamassa G:n baarikaappia (siihen oli annettu lupakin), ja keräsin olohuoneen pöydälle vaikuttavaa pullorivistöä. Julesilla oli jo muitakin asioita mielessä, suutelimme himokkaasti vasten eteisen seinää, kun ovikello jo soi.

Jatkoimme juhlintaa olohuoneessa, kunnes Jules lopulta nappasi minua kädestä ja ilmoitti, että me siirrymme makuuhuoneen puolelle pitämään ihan omia bileitä. Mikäs siinä, aloin olla jo ihan valmista kauraa, joten makkariin päästyämme heittelimme vaatteet päältämme ja siirryimme sänkyyn peuhaamaan. Se olikin varsinainen seksin oppitunti: Jules opetti minulle monenlaista, mm. suihin ottamisen jalon taidon. Rakasteluamme kesti kauan, sillä jossain vaiheessa Jean tuli hakkaamaan makuuhuoneen ovea ja kovaäänisesti vaati meitä tulemaan jo ulos... Meitä nauratti, mutta onneksi olimme jo siinä vaiheessa jo varsinaiset hommamme hoitaneet, nautimme vain seksin jälkeisestä suvantovaiheesta...

Menimme yhdessä suihkuun, ja ehdin vain nähdä, kuinka kaverini ja Jean puolestaan marssivat käsi kädessä makuuhuoneeseen. Kylpyhuoneen seinän läpikin saattoi kuulla heidän touhunsa, ja Jules innostui vielä kerran rakastelemaan kylpyammeessa, veden valuessa niskaamme. Jules lähti ensin kylpyhuoneesta pois, minä sanoin jääväni hetkeksi kylpyyn ja väänsin veden valumaan kunnolla.

En ehtinyt laittaa kylpyhuoneen ovea vielä lukkoon, kun se aukesi ja Michel livahti sisään. Minä hämmennyin täysin, en osannut kuvitellakaan, että joku kundi voisi yrittää kaverinsa tyttöä, mutta Micheliä ei tuntunut lainkaan tilanne häiritsevän. Kuulin, kuinka Jules huikkasi ovelta lähtevänsä hakemaan lähikaupasta olutta, sillä se oli lopussa. En tiennyt mitä tehdä. Michel vakuutteli, ettei Julesia haittaisi ollenkaan, jos minä antaisin hänelle, edes vähän, ihan pikaisesti... Minua hävetti, suututti ja ihmetytti samanaikaisesti. Yritin saada Michelin ulos kylpyhuoneesta, mutta Michel ei oikeastaan puhunut englantia, enkä minä erityisen hyvin ranskaa, joten keskustelusta ei tullut mitään. Michel ei päästänyt minua ulos kylpyhuoneesta, vaan painoi minut seinää vasten ja alkoi hyväillä ja suudella kielloistani huolimatta, ja hetken päästä kiihotuin vastoin tahtoani. Michel avasi housunsa, ja melkein parkaisin nähdessäni hänen kalunsa, joka oli hillittömän suuri ja täydessä tanassa. Michel nosti minua pakaroista ja ohjasi kalunsa sisääni, enkä minä enää mahtanut mitään sille, että tuo suunnattoman suuri kyrpä sai minut huokailemaan nautinnosta. Onneksi naintia ei kestänyt kauaa, Michel tuli nopeasti ja melkein saman tien kuulin, kuinka Jules tuli takaisin.

Michel veti äkkiä housunsa takaisin jalkaan ja livahti saman tien ulos kylpyhuoneesta. Kuulin Julesin huutavan jotain raivoissaan, kiroilevan Michelille, kun hän tajusi, mistä mies oli tulossa, ja sitten ovi paukahti - ilmeisesti Michel oli lähtenyt ja lujaa. Minä istuin kylpyhuoneen lattialla jalat täristen ja itkin. Häpesin kuin koira, sillä tiesin, ettei minun olisi pitänyt antaa Michelin tehdä tekosiaan, olisi pitänyt edes yrittää pistää vastaan, mutta tosiasiassa en uskaltanut, sillä epäilin Michelin olevan muutakin kuin humalassa.

Jules tuli koputtamaan kylpyhuoneen oveen, mutta minä en suostunut laskemaan häntä sisään. Menin suihkuun ja hankasin itseäni puhtaaksi Michelistä, ja itkin koko ajan. Jalkoväliini sattui, Michel ei ollut ollut kovinkaan hellä eikä varovainen, enkä olisi halunnut tulla kylpyhuonesta ulos ollenkaan. Lopulta minun kuitenkin oli pakko.

Jules istui olohuoneessa hurjan näköisenä, kun lopulta tulin ulos kylpyhuoneesta G:n kylpytakissa. Hän kiroili itsekseen, mutta kun hän näki minut, hän tuli luokseni ja halasi minua pitkään. Hän kysyi, mitä oli tapahtunut. En tiennyt, pitäisikö minun kertoa totuus, mutta päätin lopulta kertoa, miten asiat olivat. Sanoin ymmärtäväni, jos Jules ei haluaisi enää jäädä yöksi tapahtuneen jälkeen.

Hän oli pitkään hiljaa, mutta sanoi sitten ymmärtävänsä - hän tiesi, että Michel oli holtiton tapaus, käytti toisinaan huumeita ja oli siksi varsin arvaamaton käytöksessään. Todennäköisesti Michel oli tänäkin iltana ottanut jotain muutakin kuin alkoholia, joten olin Julesin mielestä ollut ihan oikeassa, kun en ollut ryhtynyt vastustelemaan. Tosin minun ei kai olisi pitänyt nauttia touhusta sitäkään vähää, minkä siitä nautin... Sain siis "synninpäästön", ja Jules päätti jäädä yöksi.

Kaverini oli edelleen makuuhuoneessa Jeanin kanssa, ja arvelimme heidän jäävän sinne nukkumaankin, joten ryhdyin laittamaan olohuoneen sohvaa nukkumakuntoon Julesia ja minua varten. Kohta kiehnäsimmekin lusikka-asennossa pimeässä olohuoneessa, ja eihän siinä kauaa mennyt, kun olimme taas täydessä touhussa. Jules totisesti osasi käsitellä naista, hänen kanssaan rakastelu kesti ikuisuuden ja tuntui hyvältä joka hetki. Ja kaverini tukahdutetuista kiljaisuista päättelin, ettei Jeankaan ollut yhtään hullumpi petikaveri... =) Jossain vaiheessa havahduimme siihen, että kaverini ja Jean seisoivat olohuoneen oviaukossa puolialastomina naureskellen, ja ilmoittivat menevänsä suihkuun. Nousimme vielä joksikin aikaa, istuimme kaikki neljä olohuoneessa olutta juoden, kunnes tajusimme, että kello oli jo yli kolme, ja päätimme käydä nukkumaan.

Aamulla rakastelimme vielä Julesin kanssa, mutta kymmenen aikoihin hän sanoi, että hänen pitäisi jo lähteä. Sanoimme hyvästimme, sillä kerroin, etten uskonut meidän enää ehtivän tavata, ja katselin G:n ranskalaiselta parvekkeelta, kuinka Jules hyppäsi vespansa selkään ja hävisi rantabulevardin liikenteen sekaan.

Kohta myös Jean tuli ulos makuuhuoneesta ja kysyi, missä Jules oli. Kerroin Julesin lähteneen, ja Jean meni saman tien suihkuun, pukeutumaan ja lähti hänkin. Kaverini makasi makuuhuoneessa voihkien... oli kuulema paikat hellinä... toin hänelle jääpussin jalkojen väliin ja makasimme vierekkäin G:n sängyssä naureskellen illan ja yön tapahtumille. Häädin kaverini sängystä, keräsin kaikki lakanamme ja työnsin ne pesukoneeseen G:n kylpytakin kanssa. Kaverini vietti aikaansa olohuoneen sohvalla jääpussi jalkojensa välissä, pieni t-paita päällään.

Ripustimme lakanat kuivumaan pitkin kämppää, ja kaverini kävi alakerran kaupasta hakemassa meille patonkia ja juustoa. Söimme ja sen jälkeen vain ajelehdimme pitkin kämppää. Minä siivosin kylpyhuonetta ja järjestelin paikkoja, kun en muutakaan keksinyt, ja kaverini nukkui sohvalla. Tiskasin tiskit ja kuivasin ne, ja mietin, pitäisikö ostaa uusia viinoja juotujen tilalle. Lakanat olivat ehtineet kuivua helteisen kuivassa kämpässä nopeasti, ja petasin niitä juuri takaisin makuuhuoneen sänkyyn, kun ovikello soi. Säikähdin, että G oli jo tullut takaisin, mutta tuskinpa hän olisi ovikelloa soittanut. Menin avaamaan, ja oven takana seisoivat Jules ja Jean.

Olin aivan säädyttömän iloinen nähdessäni Julesin vielä kerran. Pojat olivat tuoneet mukanaan ruokaa, ja söimme yhdessä olohuoneen pöydän ääressä. Ruoan jälkeen Jules ilmoitti meidän valtaavan makuuhuoneen, ja niin ehdimme vielä rakastella kertaalleen, raukeasti vatsat täynnä helteisen päivän lämmössä. Kun kello tuli puoli neljä, pojat lähtivät, emmekä enää sen jälkeen heitä nähneet. Kaverini taisi pitää Jeaniin jonkinlaista yhteyttä vielä jonkin aikaa kirjeitse, mutta sekin hiipui ennen talven tuloa.

Poikien lähdettyä me siivosimme yhdessä kämpän kunnolla ja kävimme suihkussa. Kahdeksan aikaan illalla G ja F palasivat reissultaan, A tuli noutamaan meitä kaikkia ja lähdimme yhdessä illalliselle. Ruokapöydässä istuessamme G kysyi meiltä, olimmeko olleet kiltisti hänen poissaolonsa aikana... Kun A vakuutti, että hän oli pitänyt meitä silmällä, ja mitä G oikein luuli meistä, kuvitteliko hän, että me olisimme "tehneet rakkautta", kuten se ranskaksi ilmaistaan, minä ja kaverini saimme hysteerisen naurukohtauksen ja jouduimme poistumaan hetkeksi pöydästä... G:n ilme oli paljonpuhuva, hän taisi arvata totuuden.

Pari päivää myöhemmin lähdimme Marseillesista eteenpäin. Tuo reilu viikko siellä oli koko interrailin parasta aikaa, eikä vähiten opettavaisten seksikokemusten vuoksi...

Interreilaamassa, osa 1

Pian neitsyydenmenettämisepisodini jälkeen - tai siis, muutamia kuukausia sen jälkeen - lähdin ystävättäreni kanssa reilaamaan. Olimme molemmat innokkaita hankkimaan uusia kokemuksia, pilleritkin oli varta vasten hankittu ennen matkaa. Tämä kaikki tapahtui aikana ennen AIDSia, siitä ei oltu vielä kuultukaan muutamaan vuoteen, joten kortsupaketit eivät varustukseen kuuluneet. Voi nuoruutta ja hulluutta!

Matkamme sujui seksin suhteen erikoisemmissa merkeissä: lähestulkoon jokaisessa pysähdyspaikassamme tapahtui jotain kinkyä, useimmiten tosin olimme itse hyvin passiivisina osapuolina tilanteissa. Köpiksessä lähdimme todella varhain aamulla hostelista taapertamaan juna-asemalle, kun kuulin läheisen puskan takaa yskäisyn. Käännyin katsomaan, käännyin takaisin, ja puin hetken aikaa verkkokalvoilleni piirtynyttä näkymää: keski-ikäistä herrasmiestä, jolla oli mustat pitsirintsikat päällään. Kerroin näystä kaverilleni, joka nauroi, ja kun käännyimme katsomaan, ei kyseistä miestä tietenkään missään näkynyt. Kävelimme bussipysäkille, ja jäimme siihen odottamaan. Kohta meitä lähestyi kadun toisella puolella erittäin asiallisen näköinen herrasmies tummassa puvussaan. Jäin katsomaan miestä ja mietin, mikä kuvassa oli vinossa, kunnes äkkäsin - hänellä oli mustat korkokengät jalassaan, ja hupsis vaan, kun hän lopulta tuli kohdallemme, hän tempaisi pikkutakkinsa auki, ja esitteli sieviä mustia pitsirintsikoitaan, ja kaiken huipuksi hän vetäisi housunsa alas, jolloin saimme ihailla mustia sukkanauhoja sekä verkkosukkia. Jessus, että meitä nauratti, ja setä oli saamastaan huomiosta ihan otettu. Kaverinikaan ei enää pahemmin epäillyt...

Englantiin päästyämme oli junaliikenne vaihteen vuoksi lakon takia sekasorrossa, ja jäimme ensimmäiseen pikkukaupunkiin hosteliin yöksi. Aamulla pohdimme vaihtoehtojamme talon edessä olevan kiviaidan päällä istuskellen, kun kaverini yhtäkkiä nyökkäsi päällään, osoittaen jotain takanani olevaa. Käännyin, ja muutaman metrin päässä meistä seisoi onnettoman näköinen nuori mies likaisessa villapaidassa ja veti käteen. Hyppäsin aidalta ja lähdin uhkaavan näköisenä menemään miestä kohti, ja hän saikin välittömästi jalat alleen. Kävimme sisällä kertomassa tapahtuneesta, ja hostelin vastaava kertoi, että tyyppi oli liikuskellut siellä ennenkin, mutta asialle ei mahtanut mitään.

Jossain vaiheessa päädyimme Victoria Stationille odottelemaan tietoa mahdollisista rikkurijunista, joilla pääsisimme mahdollisesti kanaalin rantaan ja sieltä eteenpäin Ranskaan. Istuessamme rinkkojemme päällä kiinnitin jossain vaiheessa huomioni liituraitapukuun sonnustautuneeseen sankariin, joka tuntui vilahtavan näkökenttääni jatkuvasti, kunnes tajusin äijän kävelevän laajaa ympyrää ympärillämme. Ja eikös vain käsi käynyt jatkuvasti taskussa! Tympäisi jo nämä taskubiljardin pelaajat, ja kun aloimme kovaäänisesti huudella äijälle jotain hävytöntä, hän hävisi äkkiä väkijoukkoon.

Pääsimme sitten aikanaan kanaalinkin yli Ranskaan ja Pariisiin, jossa majoituimme hämärällä sivukadulla olleeseen pikku hotelliin, jonka concierge oli taatusti rumin mies, jonka olin elämässäni nähnyt. Hän oli kertakaikkisen herttainen ja ystävällinen setä, mutta muistutti suurta rupisammakkoa... Hotellikin taisi olla jonkinlainen tuntihotelli, sillä saimme sillä hetkellä ainoan vapaana olleen huoneen, jonka varustuksiin kuului sängyn lisäksi ainoastaan bidee ja lavuaari... Suihkun puuttuessa turvauduimme pesujärjestelyissä Pariisin kuuluisiin kelluviin uimaloihin, joita oli Seinen rannoilla useampiakin. Valitsemassamme laitoksessa oli paljon väkeä, ja saimme hysteerisiä naurukohtauksia seuratessamme ikääntyviä, kurttuisia ja saapasnahkan ruskeiksi paahtuneita äijiä, jotka keimailivat toisilleen uima-altaan reunoilla järkyttävissä kullanvärisissä tangoissa, joissa oli vain pieni riepale lurexia strategista kohtaa suojaamassa, ja ohut kultainen naru persvaossa hinkkaamassa.

Uimalassa sai vuokrata pukeutumista ja riisumista varten pieniä, puisia komeroita, ja ahtauduimme kaverini kanssa sellaiseen. Meillä ei ollut tarkoitustakaan mennä uimaan, vaan halusimme ainoastaan suihkuun, mutta yhdistetyt suihku-ja wc-tilat olivat varsin suojattomia, joten päätimme käydä suihkussa vuorotellen, toisen jäädessä komeroon vahtimaan tavaroita. Minä menin ensin suihkuun, kävin ensin kuitenkin vessassa, ja siellä ollessani kuulin, kuinka naapurivessaan livahti kiireesti joku. Vessasta tultuani menin suihkun luo ja väänsin veden valumaan. Vesi oli haaleahkoa, joten aloin kiireesti pestä hiuksiani peläten vähäisen lämmön katoavan, ennen kuin saisin hiukseni kunnolla huuhdottua. Veden kohinankin läpi kuulin, että joku tuli ulos vessasta, ja oikeastaan enemmän arvasin kuin näin, että se joku oli jossain aivan lähelläni. Yritin raivoisasti huuhtoa shampoota pois silmistäni, ja kun lopulta sain silmäni auki, näin vieressäni seisovan pienen äijän, joka runkkasi raivokkaasti huohottaen. Ja sillä siunaaman hetkellä äijältä tuli, sperma lensi suoraan säärelleni ja minä sain totaalisen raivarin. Äijä ei ehtinyt kunnolla toeta orkustaan, kun minä läimäytin häntä avokämmenellä päin näköä ja kiljuin kuin syötävä! Äijä liukastui lyöntini voimasta, mutta pääsi kuitenkin pakenemaan suihkuhuoneesta ennen kuin ehdin tehdä mitään muuta.

Minä kiroilin sekä ranskaksi että suomeksi, huuhdoin spermoja pois iholtani ja lopulta säntäsin pyyhkeeseeni kietoutuneena takaisin pukeutumiskomeroon, jossa kaverini odotti jo kärsimättömänä. Kerroin tapahtuneesta, ja päätimme mennä yhdessä etsimään äijän käsiimme, jos hän vielä olisi paikalla. Vedin vaatteet niskaani ja kävelimme uima-altaan reunaa ympäri, kun bongasin runkkarin seisoskelemasta altaan äärellä. Ystävättäreni ja minä kävelimme hänen luokseen, ja kun olimme kohdalla, kaverini päästi aikamoisen kiroustulvan, haukkui äijän runkkariksi ja lopulta tönäisimme hänet suoraan altaaseen. Siinä vaiheessa valvoja tuli paikalle, ja kun kerroimme mitä oli tapahtunut, äijä komennettiin ylös altaasta ja heitettiin saman tien ulos koko uimalasta.

Kaverini kävi vielä suihkussa, ja sitten suuntasimme takaisin hotelliimme ilman uusia vastoinkäymisiä... Jatkettuamme matkaa eteläisempään Ranskaan pääsimme sitten lopulta itsekin hieman aktiivisemmiksi osapuoliksi seksuaalisten seikkailujen saralla, mutta se onkin ihan uuden tarinan aihe se.

Taksitar Juniori

Ihan kaikki ammattimaisuuteni ei silloin nuorempanakaan liittynyt seksiin, ainakaan ensin. Ajoin nimittäin aikani myös taksia Stadissa. Kävin taksikurssinkin ja sain ammattiajolupani 90-luvun taitteessa.

Alunperinkin halusin ajaa enimmäkseen iltaisin ja öisin. Jostain syystä kaupungissa on hauskempi huristella, kun valot ovat vilkulla ja ihmiset yleensä viihteellä. Taksikuskin urani sijoittui siihen vaiheeseen, jolloin huutoulasta luovuttiin ja tuli ensimmäiset päätteet, joten kaupunkituntemus oli todellakin tarpeen. Perushelsinkiläisenä (=lue: keskustassa asuneena) minulla vain ei juuri ollut hajuakaan Stadin lähiöistä, puhumattakaan nyt sitten Vantaan ja Espoon takametsistä...

No, useimmat asiakkaat suhtautuivat aloittelijaan positiivisesti - näin yleensä on minusta ammatissa kuin ammatissa. Jokaisella on oppiaikansa, ja jos kotiinsa haluaa, niin kyllähän sitä kuskiakin neuvoo. Naiskuskina sain paljon positiivista huomiota muutenkin: naiset olivat -yleensä - vaikuttuneita siitä, että joku nainen uskaltaa a) ajaa autoa, b) ajaa autoa ihan ammattimaisesti ja c) ajaa autoa yöaikaan. Minä satun olemaan ajofriikki, en autofriikki, eli tykkään kertakaikkiaan vain ajaa autoa. Ihan millaista autoa tahansa, mutta mieluiten etuvetoisia. Onneksi isännälläni oli vain yksi mersu, ja sekin vaihtui pian toiseen merkkiin. Talviaikaan etuvetoisen taksiautoni ikkunasta olikin kiva vahingoniloisena naureskella lieviinkin ylämäkiin juuttuneita saksan ihmeitä...

Miehet olivat puolestaan ihastuneita naistaksikuskiin siksi, että a) olihan kiva nähdä, että joku nainen sentään osaa ajaakin, b) kapakasta palatessa on kiva yrittää pokata viimeisenä epätoivoisena yrityksenä se naiskuski ja c) naiskuski ymmärtää niin kovasti kaikkea mahdollista kaksimielistä vitsailua... Olenhan toki luonteeltani sen verran paatunut, ettei ronskikaan leikinlasku takapenkillä minua häirinnyt, mitä nyt joskus hiljensin jonkun murjaisemalla vielä härskimmän jutun sekaan.

Yhtäkään yötä ei olisi tarvinnut yksin nukkua, jos vain olisi jokaisesta tarjouksesta ottanut vaarin. Paras tarjous taisi olla se, kun pari vain aavistuksen minua nuorempaa, herkullisen hyvännäköistä miehenpuolta ehdotti, että olisin tullut mukaan Kulosaarelaiseen huvilaan bailaamaan - olisi kuulema taksamittari saanut jäädä raksuttamaan. Kieltäydyin kohteliaasti, sillä vuoroni oli vasta alkutekijöissään. Mitähän mahdoin menettää? =)

Yksi mukavimpia muistoja kuskinhommista oli se kerta, kun kävin ensin noutamassa keski-ikäisen naisihmisen kyytiini Ullanlinnasta. Hän oli matkalla lentokentälle noutamaan paria saksalaista liikekumppania, ja heidän piti päästä lentokentältä suoraan Lahteen. Nainen tiedusteli, haluaisinko minä viedä heidät Lahteen, vaikka joutuisin kenties vartin verran odottelemaan kentällä. Tottahan minulle pitkä kyyti kelpasi.

Kentällä jouduin odottelemaan vain muutamia minuutteja, sillä liikekumppanit olivat pelkkine käsimatkatavaroineen selvinneet koneesta ulos vilkkaasti. Nainen tuli eteen viereeni istumaan ja miehet sukeltautuivat auton takapenkille. Varsinkin toinen heistä oli varsin vilkkusilmäinen veijari, jota tarkastelin useaan otteeseen peruutuspeilin kautta, olevinaan vaivihkaa. Seurueella oli kiire, heidän piti olla Lahdessa kello kaksi, ja lentokentältä startatessa kello oli jo muutaman minuutin yli yhden.

Pistin siis parastani saadakseni porukan ajoissa Lahteen. Loppupäässä eli Lahdessa aikaa hukkaantui siihen, että nainenkaan ei ollut aivan varma siitä, mille huonekalutehtaalle olimmekaan matkalla, mutta siitä huolimatta olimme jopa muutamaa minuuttia ennen perillä oikeassa paikassa. Matka oli siis sujunut varsin vauhdikkaasti, ja olin varsin tyytyväinen itseeni, sillä olimme pitäneet silmäpeliä vilkkusilmän kanssa koko matkan - peruutuspeilin kautta. Pieni flirtti piristää kummasti, ja vielä enemmän piristi se, kun mies autosta poistuessaan ojensi kätensä, ja kun ojensin hieman kummastellen omani - luulin, että taksista poistuessa kättely kuuluu saksalaisiin käytöstapoihin... - mies tarttui siihen pehmeästi, suuteli minua kädelle ja sanoi, että oli harvoin nauttinut taksikyydistä niin paljon, ja että oli ollut ilo matkata niin asiantuntevassa kyydissä...

Nam! Kotimatka Lahdesta taittui hyräillen ja hihitellen...

Ammattimaista, osa 2

Seuraava episodi kuului "ammattilaisurani" ensimmäiseen rupeamaan, jolloin tein hommia vain ainoastaan yksin.

Päiväkahvi-ilmoitukseni perusteella oli saapunut myös kirje, jonka sisältö antoi selkeästi ymmärtää kirjoittajan olevan akateemisesti koulutettu henkilö. Kirjoittaja kertoikin kirjeessään olevansa professorina eräässä Suomen yliopistossa, ja käyvänsä silloin tällöin pääkaupunkiseudulla työasioissa. Soitin kirjoittajalle, ja rupattelimmekin puhelimessa pitkän tovin. Kutsukaamme asiakasta tässä vaikkapa Heikiksi. Hän kertoi olevansa jo "myöhemmässä" keski-iässä, viisissäkymmenissä, ja kaipaavansa ihan normaalia seksiä. Heikki oli tulossa pääkaupunkiseudulle jo seuraavan viikon alkupuolella, joten sovimme tapaavamme silloin.

Lupasin soittaa Heikille vielä loppuviikosta varmistaakseni tapaamispaikan, sillä hän halusi minun tulevan hotelliinsa. Perjantaina soittelinkin, ja tapaamispaikaksemme varmistui Hotelli Marski. Sovimme lisäksi, että hän tulisi hakemaan minut sovittuna kellonaikana hotellin edestä, sillä hänellä ei tuolloin ollut vielä huoneensa numeroa tiedossa.

Sovittuna tapaamispäivänä kävin suihkussa hyvissä ajoin, meikkasin huolellisesti ja huomiotaherättämättömästi, ja valitsin varastoistani konservatiivisen seksikkäät alusvaatteet. Niiden päälle puin hyvinkin viattoman opiskelijatytön varustuksen: mustat trikoot ja pitkän hupullisen paitatunikan. Jalkaani vedin yli polven ulottuvat mokkasaappaat ja kaiken päälle riittävän lämpimän talvitakin.

Tapaamispaikalle hotelli Marskin eteen saavuin muutamaa minuuttia ennen sovittua aikaa. Olin kuvaillut Heikille talvitakkini tunnistamista varten, eikä mennyt kuin hetki, kun hotellin aulasta astui ulos charmikkaasti ohimoilta harmaantunut, viisikymppinen mies. Hän tuli luokseni ja kysyi, olinko oikea henkilö, kättelimme ja menimme sisään. Toivoin näyttäväni riittävän neutraalilta, ettei minua ainakaan ensi silmäyksellä oletettaisi maksulliseksi ammattilaiseksi.

Menimme hissillä kerrokseen, jossa Heikin huone oli. Hän vaikutti aavistuksen verran hermostuneelta, joten yritin parhaani mukaan toimia mahdollisimman luontevasti, vaikka olin itsekin varsin hermostunut - tämä oli ensimmäinen kertani hotellissa kenenkään asiakkaan luona. En oikeastaan tiennyt, mitä odottaa.

Heikki auttoi kohteliaasti takin yltäni huoneeseen päästyämme, ja huomautti jotakin ystävällistä asustani. Hän otti esiin pullon kuohuviiniä ja kysyi, maistuisiko minulle. Tottahan minulle maistui, ja mies selvästi kaipasi pientä juttuhetkeä ennen varsinaiseen toimeen ryhtymistä. Istuimme huoneen nojatuoleihin ja aloimme jutella kuohuviinilasit käsissämme. Heikki kertoi minulle enemmän itsestään: hän oli jo puolessa välissä kuuttakymmentä, naimisissa ja kahden aikuisen lapsen isä. Avioliitto ihan OK, mutta kuten ilmeisesti monet kauan aviossa olleet miehet tapaavat tehdä, kaipasi vaihtelua. Heikki kertoi, että omalla yliopistolla mahdollisuuksia syrjähyppyihin luonnollisesti olisi ollut, mutta hän ei halunnut mitään jälkiseuraamuksia, ja jostain syystä tunsi voivansa luottaa minuun. Rauhoittelin häntä, ja kerroin, että minulla ei ollut mitään aikeita aiheuttaa kenellekään vaikeuksia, olin tässä hommassa vain ansaitsemassa rahaa ja senkin vain vaihtamalla omaa palveluani käteiseen.

Keskustelumme jatkui ja jatkui, ja äkkiä oli tunti mennyt. Huomautin tästä Heikille, ja sanoin, että vaikka istuisin vain juttelemassa, taksani oli silti sama. Heikki kysyi, oliko minulla johonkin kiire, ja jos minulle vain sopisi, voisimme todellakin vain istua ja jutella. Hän oli nimittäin epävarma siitä, olisiko hänestä edes mihinkään tällaisessa tilanteessa. Naurahdin, ja sanoin, että eihän sitä yrittämättä tiedä, ja ehkä olisi jo aika yrittää, sillä muuten ilta vierähtäisi todella pitkäksi.

Pyysin Heikin sängylle viereeni istumaan, ja hänen hermostuneisuuttaan poistaakseni kysyin, voisinko vaikka vähän hieroa hänen hartioitaan. Hän istuutuikin mielellään lattialle jalkojeni väliin, ja aloin hieroa hänen hartioitaan ensin varovasti ja sitten hieman tiukemmin. Annoin käteni liukua välillä alemmas ja availin hitaasti hänen paitansa nappeja. Välillä kumarruin niin, että rintani nojasivat hänen selkäänsä ja suutelin häntä korvan taakse ja niskaan. Heikin tihentyneestä hengityksestä pystyin päättelemään, että hän ainakin kiihottui tekemisistäni.

Pyysin häntä nousemaan ja riisumaan paitani, minkä hän tekikin. Samalla sain tilaisuuden sivellä hänen sepalustaan, jossa jo tuntui jotakin lupaavasti kovettunutta. Riisuimme toisiamme, ja hän huokasi ihastuksesta nähdessään alusasuni mustat pitsit. Kävimme sängylle lepäämään, ja minä kysyin, haluaisiko hän minun ottavan suihin. Heikin silmät kirkastuivat, ja hän hymyili, kun vedin silkkiset bokserit alemmas ja paljastin komeasti kovana seisovan kalun. Otin sen suuhuni hellästi, nuoleskelin ja imin, ja kuuntelin, kuinka miehen hengitys tiheni jatkuvasti ja hän alkoi huokailla mielihyvästä.

Päästin kalun hetkeksi suustani ja kysyin, halusiko hän minun jatkavan loppuun asti... Heikki vain nyökkäsi ja minä kävin uudestaan hänen kalunsa kimppuun. Hieroin kiveksiä samalla, suukottelin niitä välillä hellästi ja imin taas hänen kaluaan. Pian aloin runkata kalua kädelläni samalla, kun imin voimakkaasti, eikä kestänyt kauaakaan, kun Heikiltä tuli. Kun lopulta nostin pääni, näin Heikin silmissä kyyneleet. Kauhistuin, mutta Heikki vain sanoi, että se oli hänen elämänsä ensimmäinen suihinotto... uskomatonta, ja liekö tottakaan, mutta niin vain tuo mies tirautti pienet itkut silkasta onnesta.

Lepäilimme hetken yhdessä sängyllä, kunnes huomautin, että minun olisi varmaan parasta jo lähteä. Heikki veti päälleen hotellin kylpytakin ja kaivoi pikkutakkinsa taskusta minulle rahani: hän ojensi minulle kahdeksan satasta, ja kysyi, riittäisikö se, sillä aikaa oli jo kulunut jonkin verran yli sovitusta puolitoistatuntisesta. Minä sanoin sen olevan aivan riittävä korvaus ajastani, ja puin vaatteet päälleni. Istuimme vielä hetken kuohuviiniä nautiskellen, ja yllätyksekseni Heikki totesi: "Sinä olet juuri sellainen nuori nainen, jollaisen toivoisin pojalleni puolisoksi..." Olin yhtäaikaa sekä hämmentynyt että otettu, enkä voinut olla ajattelematta, millainen tilanne syntyisi, jos Heikki todella esittelisi minut pojalleen... Siinä voisi syntyä ihan uudenlaista kihinää isän ja pojan välille...!

Lähdin siis hotellista 800 markkaa rikkaampana, ja mietin mielessäni, että se oli todellakin elämäni helpoimmin ansaittua rahaa. Pelkästä suihinotosta moinen summa...! Heikin kanssa ehdimme tavata vielä toistekin, ja silloin ei enää ihan pelkkä suihinotto riittänytkään - hän maksoi minulle kokonaisesta yöstä, ja sen yön aikana ehdimmekin puuhata monenlaista...