Taksitar Juniori

Ihan kaikki ammattimaisuuteni ei silloin nuorempanakaan liittynyt seksiin, ainakaan ensin. Ajoin nimittäin aikani myös taksia Stadissa. Kävin taksikurssinkin ja sain ammattiajolupani 90-luvun taitteessa.

Alunperinkin halusin ajaa enimmäkseen iltaisin ja öisin. Jostain syystä kaupungissa on hauskempi huristella, kun valot ovat vilkulla ja ihmiset yleensä viihteellä. Taksikuskin urani sijoittui siihen vaiheeseen, jolloin huutoulasta luovuttiin ja tuli ensimmäiset päätteet, joten kaupunkituntemus oli todellakin tarpeen. Perushelsinkiläisenä (=lue: keskustassa asuneena) minulla vain ei juuri ollut hajuakaan Stadin lähiöistä, puhumattakaan nyt sitten Vantaan ja Espoon takametsistä...

No, useimmat asiakkaat suhtautuivat aloittelijaan positiivisesti - näin yleensä on minusta ammatissa kuin ammatissa. Jokaisella on oppiaikansa, ja jos kotiinsa haluaa, niin kyllähän sitä kuskiakin neuvoo. Naiskuskina sain paljon positiivista huomiota muutenkin: naiset olivat -yleensä - vaikuttuneita siitä, että joku nainen uskaltaa a) ajaa autoa, b) ajaa autoa ihan ammattimaisesti ja c) ajaa autoa yöaikaan. Minä satun olemaan ajofriikki, en autofriikki, eli tykkään kertakaikkiaan vain ajaa autoa. Ihan millaista autoa tahansa, mutta mieluiten etuvetoisia. Onneksi isännälläni oli vain yksi mersu, ja sekin vaihtui pian toiseen merkkiin. Talviaikaan etuvetoisen taksiautoni ikkunasta olikin kiva vahingoniloisena naureskella lieviinkin ylämäkiin juuttuneita saksan ihmeitä...

Miehet olivat puolestaan ihastuneita naistaksikuskiin siksi, että a) olihan kiva nähdä, että joku nainen sentään osaa ajaakin, b) kapakasta palatessa on kiva yrittää pokata viimeisenä epätoivoisena yrityksenä se naiskuski ja c) naiskuski ymmärtää niin kovasti kaikkea mahdollista kaksimielistä vitsailua... Olenhan toki luonteeltani sen verran paatunut, ettei ronskikaan leikinlasku takapenkillä minua häirinnyt, mitä nyt joskus hiljensin jonkun murjaisemalla vielä härskimmän jutun sekaan.

Yhtäkään yötä ei olisi tarvinnut yksin nukkua, jos vain olisi jokaisesta tarjouksesta ottanut vaarin. Paras tarjous taisi olla se, kun pari vain aavistuksen minua nuorempaa, herkullisen hyvännäköistä miehenpuolta ehdotti, että olisin tullut mukaan Kulosaarelaiseen huvilaan bailaamaan - olisi kuulema taksamittari saanut jäädä raksuttamaan. Kieltäydyin kohteliaasti, sillä vuoroni oli vasta alkutekijöissään. Mitähän mahdoin menettää? =)

Yksi mukavimpia muistoja kuskinhommista oli se kerta, kun kävin ensin noutamassa keski-ikäisen naisihmisen kyytiini Ullanlinnasta. Hän oli matkalla lentokentälle noutamaan paria saksalaista liikekumppania, ja heidän piti päästä lentokentältä suoraan Lahteen. Nainen tiedusteli, haluaisinko minä viedä heidät Lahteen, vaikka joutuisin kenties vartin verran odottelemaan kentällä. Tottahan minulle pitkä kyyti kelpasi.

Kentällä jouduin odottelemaan vain muutamia minuutteja, sillä liikekumppanit olivat pelkkine käsimatkatavaroineen selvinneet koneesta ulos vilkkaasti. Nainen tuli eteen viereeni istumaan ja miehet sukeltautuivat auton takapenkille. Varsinkin toinen heistä oli varsin vilkkusilmäinen veijari, jota tarkastelin useaan otteeseen peruutuspeilin kautta, olevinaan vaivihkaa. Seurueella oli kiire, heidän piti olla Lahdessa kello kaksi, ja lentokentältä startatessa kello oli jo muutaman minuutin yli yhden.

Pistin siis parastani saadakseni porukan ajoissa Lahteen. Loppupäässä eli Lahdessa aikaa hukkaantui siihen, että nainenkaan ei ollut aivan varma siitä, mille huonekalutehtaalle olimmekaan matkalla, mutta siitä huolimatta olimme jopa muutamaa minuuttia ennen perillä oikeassa paikassa. Matka oli siis sujunut varsin vauhdikkaasti, ja olin varsin tyytyväinen itseeni, sillä olimme pitäneet silmäpeliä vilkkusilmän kanssa koko matkan - peruutuspeilin kautta. Pieni flirtti piristää kummasti, ja vielä enemmän piristi se, kun mies autosta poistuessaan ojensi kätensä, ja kun ojensin hieman kummastellen omani - luulin, että taksista poistuessa kättely kuuluu saksalaisiin käytöstapoihin... - mies tarttui siihen pehmeästi, suuteli minua kädelle ja sanoi, että oli harvoin nauttinut taksikyydistä niin paljon, ja että oli ollut ilo matkata niin asiantuntevassa kyydissä...

Nam! Kotimatka Lahdesta taittui hyräillen ja hihitellen...